Keski-Suomen Kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen, hyvä yhteistyökumppani vuosien varrelta, vaati (KSML 17.12.) työehtosopimusten yleissitovuuden heikentämistä.
Kirjoituksen väitteet osoittivat, että perehtyminen työelämän pelisääntöihin on jäänyt puolitiehen. Tai sitten kyseessä on yksi osoitus joidenkin kauppakamari- ja yrittäjäjärjestöjohtajien ideologisesta ajojahdista ammattiyhdistysliikettä ja palkansaajia kohtaan.
Hiltusen esimerkissä Yritysparlamentti-kyselystä todettiin: ”Työnantajana en tavoittelisi palkkojen alentamista, vaan tuottavuuden kasvua, oikeiden työntekijöiden palkitsemista ja yritysten kasvuedellytyksiä”. Eihän näitä yleissitovat työehtosopimukset estä nytkään! Työehtosopimusten yleissitovuus estää epäreilun kilpailun työehdoilla, kuten palkkoja polkemalla. Yleissitovuudessa lähtökohtana on pohja, joka turvaa mahdollisimman monen työntekijän aseman.
Työnantajille on helpompaa, kun monista työsuhteen ehdoista, kuten esimerkiksi työaikojen sijoittelusta sekä erilaisista lisistä ja lomista, on sovittu työehtosopimuksessa niin, ettei joka asiasta tarvitse erikseen neuvotella ja sopia yrityksessä. Näin yritysten johto ja yrittäjät voivat keskittyä omaan ydintehtäväänsä.
Monet työehtosopimukset mahdollistavat toisin sopimisen, mutta näitä mahdollisuuksia hyödynnetään aivan liian vähän. Työajoista, koulutuksesta, palkanmaksutavoista, organisaatiosta, työturvallisuudesta, työterveyden hoidosta ja kymmenistä muista asioista on monilla aloilla jo pitkään sovittu paikallisesti.
Ymmärrämme palkansaajapuolella hyvin tuottavuuden tärkeyden kaikille osapuolille. Yleissitovuus edistää pidemmällä aikavälillä tuottavuuden paranemista, koska yritykset joutuvat miettimään tehokkaampia tapoja pärjätä kuin työntekijöidensä työehtojen heikentämisen.
Hiltunen väittää työn määrän lisääntyvän, jos yleissitovuus poistetaan. Kuka asiakas on lupautunut ostamaan enemmän, mikäli yleissitovuus poistuu?
Aito yhteistoiminta tuo edellytykset paitsi tuottavuuden ja kannattavuuden kasvulle myös työhyvinvoinnin lisääntymiselle ja yhteiskunnan kannalta tärkeälle työssäjaksamiselle. Yleissitovuus takaa yrityksille tasaveroiset kilpailuasetelmat.
Jos naapuriyritys voi aina haukata markkinoita työehtoja dumppaamalla, mikään ei estä kilpajuoksua pohjaan asti. Suomi pärjää kansainvälisillä markkinoilla osaamisella, ei työvoiman halpuuttamisella eikä työelämän hulluilla päivillä.
(Kirjoitus sanomalehti Keskisuomalaisessa 21.12.2018)
